Tarina talvisodasta

Tässä talvisodan päättymisen muistopäivänä tuumiskelin vähän miksi rupesin tätä sivustoa kasamaan. Yksi painavimmista syistä on harmi siitä, että silloin nuorukaisena ei tullut laitettua ukkini tarinoita muistiin. Joten ne on minulla hataralla pohjalla ja joitain pääpiirteitä muistaa.Vielä on veteraaneja näitä kertomassa, mutta ukkini on jo saatettu hautaan.

Ukkini kertoili joskus harvoin tarinoita, näistä mieleenpainuvin oli kun hän nukahti rintamalinjalle taisteluväsymykseen.  Tuolloin oli perääntymisvaihe suomalaisilla ja hän olisi jäänyt venäläisten vangiksi  tai tapettu. Mutta eräs tunnollinen luutnantti oli kiertänyt poterot, ettei ketään jätettäisiin. Näin ukkini pelastui ja voi olla että ilman tuota miestä, minuakaan tuskin olisi.

Joten saamme olla suuressa kiitoksen velassa näille urheille miehille.

Kiitos!